Vaikka mielessäni on ollut jonkinlainen puutarhasuunnitelma siitä, mitä haluan vuonna 2023 kasvimaallani viljellä, en ole oikein saanut aikaiseksi laittaa sitä paperille. Olen taas mennyt perstuntumalla ja esikasvatellut valko- ja parsakaalia, vaikka kerroin, etten enää ikinä halua kaaleja kasvimaalleni. Niinpä niin.
Blogihan on siinä mielessä täydellinen työkalu suunnitelmien kirjaamiseen, että sieltä voi ainakin jälkikäteen tarkistaa miten meni. Nyt kun olen alkanut laittaa istutuksia hiljalleen ulos (puna- ja keltasipulit sekä purjon suorokylvöt menivät penkkeihin ja lavakauluksiin 15.4. ja 17.4.), on viimeinen hetki kirjata suunnitelmat ylös, ja katsoa samalla, mitä on tullut esikasvatettua ja mitä olin ajatellut heitellä suoraan penkkeihin. Pohdinta on senkin takia hyvä, koska olen tänä vuonna ajatellut porrastaa satoa, mikä tarkoittaa sitä, että osan suunnitellusta siemenmäärästä olen aloittanut sisällä esikasvatuksen muodossa ja osan olen ajatellut suorakylvää. Tämäkin suunnitelma on vasta pään sisällä.
Miltä kasvimaa näyttää nyt vs. 2021 ja 2022?
Tämä kesä on kolmas kesäni Krutbackenilla ja siis myös kasvimaallani. Joka vuosi kasvimaan pinta-ala on kasvanut – niin tänäkin vuonna. Tänä vuonna kokeilen ”no dig”-metodilla kyhättyjä kohopenkkejä lavakaulusten kaverina. Syksyllä kuljetin kasvimaalle pahvilaatikoita ja lehtijätettä. Nyt syksyllä lisäsin kompostia, multaa ja hevosenlantaa. Viime vuonna kaivoin ja käänsin vanhan hevoslaitumen maata. Istutin kukkia, sipuleja ja porkkanoita. Sain ihan kohtuullisen sadon, mutta pintakasvuston ja ”rikkaruohojen” pitäminen aisoissa oli ihan uudenlainen sota, mitä en halunnut enää uusia tänä vuonna. Tästä syystä päätin, että kokeilen kohopenkkejä, vaikka tiesin, että niiden perustaminen on ihan oma ”show´nsa”.
Kasvimaan aitausten ulkopuolella on myös nyt kohopenkkimallinen sipulimaa ja yrttipenkki. Sipulipenkkiin istutin syksyllä valkosipuleja noin 90 kappaletta ja nyt keväällä sinne upposi 34 keltasipulia (kasvimaan sisällä on lähes 90 keltasipulia, yli 30 punasipulia ja purjot). Aitaamaton sipulimaa on ikään kuin testi. Jos sipulimaa saa olla peuroilta, kauriilta ja muilta nelijalkaisilta turvassa, siirrän sipulit pois kokonaan kasvimaalta, mikä tuo aitojen sisään lisää kasvunvaraa. Yrtit olisi myös kiva saada omaan penkkiin pysyvästi.
Lavakauluksia oli vuonna 2021 kolme ja vuonna 2022 kymmenen. Tänä vuonna kauluksia on viisitoista. Osa niistä on toki ns. peruskokoa, osa hieman pienempiä. Tilaa siis on entistä enemmän, mutta silti tuntuu siltä, että kaikkiin on tulossa asukkaansa.
Tänä vuonna saan kasvimaan lisäksi käyttöön jonkinlaisen kasvihuoneviritelmän, kun verannan ikkunat on viimein korjattu ja saatu umpeen. Epäilen hieman edelleen ”kasvihuoneen” luonnonvalotilannetta – mutta se jää nähtäväksi. Testailun nimeen menee sekin. Tilaa on ja tänä vuonna kokeillaan paljon asioita, kuten myös rytmitetään kasvukautta, ja siihen tarvitaan tilaa.
Mitä kasvatan ja miksi?
Tänä vuonna yritän päästä kolmeen tavoitteeseen:
- Kasvattaa omavaraisuusastetta, ja
- Testata satokauden porrastusta, sekä
- Testaa tiettyjen lajikkeiden viljelyä aidatun kasvimaa-alueen ulkopuolella (yrtit ja sipulit)
Kasvatan siis edelleen monelle tuttuja lajikkeita, mutta volyymit ja istutuspaikat tulevat vaihtelemaan, samoin istutusaikojen kuten myös esikasvatustarpeen tarkastelu niin, että satokausi oli mahdollisimman pitkä, eikä rysähtäisi kerralla päälle.
Kasvimaalle päätyvät:
- Porkkanat (kolmea eri lajiketta, joista Nantesia eniten)
- Punajuuri
- Kurpitsat (halloween, minikurpitsa ja kesäkurpitsa)
- Sipulit (kelta-, puna-, valko- ja purjosipulit)
- Peruna (Timo, Nicole)
- Tomaatti (Sparta, Shirley, Tiny Tim ja Tigerella)
- Paprika
- Chili (Cayanne ja chiluacle)
- Kaalit (parsa ja valkokaali, sekä lehtikaali)
- Avomaakurkku
- Keräsalaatti
- Kuukausimansikka
- Yritit (tilli, persilja, oregano, salvia, minttu, rosmariini, timjami)
- Maissi
- Kukat (laventeli, kesähatunkukka, unikot, auringonkukkia, tsinniat, tuoksuherne, ruiskaunokki, kehäkukka yms.)
- Mangoldi
- Kamomilla
- Munakoiso
- Vaarinlaukka, pillisipuli, ruohosipuli
- Maa-artisokka
- Vesimeloni
- Retiisi
Listasta jäi pois varmasti jotain, koska se on aika pitkä – ehkä liiankin pitkä. Kotitarveviljelyssä, oli sitten kyseessä vaikka massiivinen omavaraisuushanke, pitäisi keskittyä oleellisiin lajikkeisiin. Tämä lista menee kuitenkin vuoden teeman pikkiin, eli testaamiseen ja porrastukseen.
Uusia kokeiluja tänä vuonna ovat halloween- ja minikurpitsat, valkokaali, munakoiso ja maa-artisokka. Vesimeloni on kotikoululaisen hanke, johon en itse ota kantaa. Muissa lajikkeissa on kokemusta edellisiltä vuosilta.
Sadon porrastaminen
Sadon porrastaminen on yksi toiveeni, vaikka tiedostan, etten voi mitään merkittävää haitaria sadonkorjuuseen saada – onhan kesämme vain tietyn pituinen. Joidenkin kukkien kohdalla kokeilen esikylvöjä ja suorakylvöjä eri aikoina (luonnollisestikin), jolloin toivon, että saisin kukkia pidemmällä jaksolla. Lisäksi purjon kanssa ajattelin olla ovela ja istuttaa sitä esikylvöinä. Jo toista vuotta vedän vesiperän niiden kanssa. Laitoin niitä toki myös suorakylvönä, joten jäämme jännittämään onnistuvatko ne. Myös kurpitsoissa olen kokeilemassa samaa taktiikkaa.
Uudet ja vanhat monivuotiset istukset
Tänä vuonna en ole panostanut merkittävästi monivuotisiin istutuksiin. Minulla oli entuudestaan kolme karviais-, viisi herukka- ja viisi mustikkapensasta. Omenapuita oli viisi, luumupuita kolme ja kirsikkapuita yksi. Halusin kuitenkin lisätä kaksi mustaherukkapensasta (marski ja öjeby) kasvimaan ulkopuolelle (ne eivät kuulemma kelpaa peuroille) ja kasvimaalle yhden hinnonmäen punaisen karviaisen. Karviaismäärää halusin lisätä, koska rrrrakastan niitä, eikä sato ole ainakaan toistaiseksi ollut päätä huimaava. Viime vuonna söin yhden oman pensaan karviaisen.
Niinpä, tänä vuonna monivuotiset istutukset lisääntyivät tasan kolmella marjapensaalla. Tällä hetkellä minulla on siis marjapensaina ja hedelmäpuina
- Viisi omenapuuta (valkeakuulas, syysmelba, jättimelba, åkerö ja antonovka)
- kolme luumupuuta (kuokkala ja laatokan helmi)
- kirsikkapuu (latvian matala)
- kolme mustaherukkaa (2 kpl öjeby ja 1 kpl marski)
- vaaleanpunainen herukka (aili)
- Punaherukka
- Viherherukka
- Valkoherukka
- Viisi erilaista pensasmustikkaa (, joista yksi ”Jorma”-merkkinen ja yksi vaaleanpunainen mustikka)
Lisäksi minulla on vuonna 2022 maahan istutettu raparperi.
Ajatukset omavaraisuudesta vuonna 2023 viljelykauden alussa
Koska viljelykset ja satotoiveet kasvavat, kasvaa myös työmäärä. Olen samalla ensimmäistä kertaa sellaisen tunteen vallassa, että ole ajoittain menettämässä intoani kotitarveviljelyyn. Suhtaudun omavaraisuuteen intohimoisesti, mutta kroonisena ylisuorittajana teen ajoittain liikaa, jolloin kadotan tekemisen ilon ja alan tykittää isolla kanuunalla. Nyt näyttää, että jotkut lajikkeet ja niiden esikylvöt epäonnistuivat (purjo, jälleen kerran, ja maissi). En anna epäonnistumisten lannistaa, vaan jätän niiden viljelyn pois, tai ostan taimet muualta. Se on vähintä mitä voin tehdä. Lisäksi jos jokin tuntuu nyt väärälle, annan sen olla. Päätoive on saada marjoja, hedelmiä ja sipuleja sekä yrttejä maustekaappiin.
Nyt aion myös nauttia työni tuloksista, enkä suunnitella seuraavaa kautta. Testataan ja sitten lopulta analysoidaan. Suunnitelma on ollut vuonna 2023 todella laaja ja jos jotain jo nyt voi ottaa vuodelle 2024 suuntana, olkoon se, että vuoden 2023 opit on otettava tosissaan.
Onhan sulla kaaleja varten kaaliverkkoa 🙂 Itse yritin 5 vuotta kasvattaa kaalia onnistumatta kunnes opin kaaliverkosta. Sitä en pahemmin nostele kesän aikana, paitsi kun lisään kesken kesän palanutta lantaa kaaleille. Eli verkolla ja lisälannoituksella olen saanut kaalit onnistumaan. Esikasvatan tomaatit, kaalit ja purjot. Tomaatti onnistuu ilman lisävaloakin, toisin kuin kaalit ja purjot. Ei toki purjot esikasvatuksen jälkeen näytä rainruohoa kummemmilta, mutta sitten kun pääsevät maahan, niin siitä ne voimistuvat 🙂
On mulla – nyt! Edelliset vuodet olen ollut ilman ja yrittänyt kaiken maailman chilitorjunta-aineita. Eivät toimineet. Ensimmäisenä vuonna ihmettelin, että mitäs näille mun lehtikaaleille oikein kävi. 😀 Mutta joo, tämän takia tällä kertaa verkot käytössä. Katsotaan riittääkö sekään meidän aukion tuholaisille.
Tiukasti vaan reunat maata vasten tai maan alla, niin eivät pääse sisäpuolelle. (Ja laadukas verkko.. ostin yhtenä vuonna halpaa verkkoa ja mun kaali halkaisi sen kasvaessaan 😀 )
Heippa. Mikä sulla purjoa kasvattaessa on mennyt pieleen, 🙃 ajattelin kun se omasta mielestäni on helpohko esikasvatettava, jos osaisin antaa jonkin vinkin? Olen laittanut kompostimultaan, laatikkoon ikkunalaudalle kasvamaan. Siinä on viileää, valoa tulee sen verran kun pienistä ikkunoista nyt tulee ja kastellut olen silloin tällöin, ettei nyt ihan kuivu. Pari kolme kertaa napsinut hojottavat ”ruohosipulit” sellaisiksi 10-15 senttisiksi. Sillä on onnistunut🤔😅
En tiedä, mikä on mennyt pieleen. Nyt suorakylvöt näyttää lupaavammille, mutta esikasvatuksessa vain nuukahtavat ja viimeistään kasvimaalle päästyään ovat ihan döööööd. Mutta katsellaan nyt, että miten menee. 😀