Tämä kirjoitus on osa Suuntana omavaraisuus-sarjaa, josta lisää myöhemmin.
Vaikka elämmekin virallisesti sydäntalvea, kutkuttelee kevät mielessä. Tammikuu oli melko vähäluminen ja kasvimaa vapaa lumesta. Kompostijäte on ollut helppo viedä sille kuuluville paikoille, eli uusille kohopenkkiryhmille. Sisällä tapahtuva puutarhatohinointi, eli esikasvatusvaihe, on myös alkanut. Paprikat ja chilit menivät jo multiin, samoin laventelit. Laitoinpa lisää paprikaa tulemaan vielä tammikuun lopulla, koska laskeskelin tarkemmin paljon tarvitsen mitäkin – omavaraisuus mielessä tietenkin. Ulkona tuntuu jo kevät. Tekisi mieli tehdä jo vaikka mitä, mutta tiedostan, kuinka talvi tulee vielä satavarmasti takaisin. Jatkan siis haaveilua ja suunnittelua. Helmikuussa pitääkin jo vähän nostaa vaihdetta esikasvatusten osalta.
Esittely ja missä mennään keväällä 2023
Tähän alkuun kerron vähän itsestäni ja viljelyksistäni, koska olen ehkä joillekin uusi tyyppi ja ensimmäistä kertaa mukana Suuntana omavaraisuus-yhteisön julkaisuissa. Olen 40-vuotias nainen, joka asuu Raaseporissa kasvuvyöhykkeellä 1(b) nelilapsisen perheensä kanssa. Muutimme tänne kesäkuussa 2021 Helsingin ydinkeskustasta. Muuttoa edeltävän kevään ehdimme remontoida lähes 90 vuotta vanhaa mansardikattoista puutaloamme ja siistimme pihapiiriä pitkin kevättä. Muutos oli iso, mutta emme kadu milliäkään. Mitään viljelykokemusta minulla ei ollut ennen muuttoa, eikä kyllä talon pihalla mitään puutarhaakaan. Ensimmäisenä kesänä tutustuin hiljalleen kotitarveviljelyn saloihin, istutin hedelmäpuita ja marjapensaita sekä melkein pilasin kaiken istuttamalla taimet ulos liian aikaisin.
Kesä 2023 on kolmas viljelyvuoteni. Omavaraisuusaate on ottanut viimeisen vuoden aikana otteen ja olen tietoisesti kehittämässä kotiamme omavaraisempaan suuntaan. Viljelypuolella olen ihastunut avomaaviljelyyn. Vaikka saan tulevana kesänä käyttööni jonkinlaisen kasvihuoneviritelmän (lisää siitä myöhemmin), lasken edelleen vahvasti avomaaviljelyn varaan. Kasvupotentiaali sen suhteen on suurin. Avomaaviljelykseni saavat nauttia kesällä auringosta lähes koko päivän ajan.
Olen todennut vuoden 2022 kesän kokeilujen yhteydessä, että kohopenkit ovat juttuni. Käytän lavakauluksia, mutta myös ”perinteisempiä” kohopenkkejä. Koko kasvimaa on aidattu uutta sipulimaata ja yrttipenkkiä lukuunottamatta runsaan valkohäntäpeura- ja metsäkaurispopulaation takia. Paine laajentaa aitausta on kova, mutta vielä tänä vuonna emme sitä tee. Käytän sen pinta-alan, mikä minulla nyt on, tehokkaasti.
Satomäärät eivät vielä ole olleet päätä huimaavia ja kaikki hedelmäpuut ja marjapensaat ovat nuoria. Vuonna 2022 saimme viidestä omanapuustamme ensimmäisen omenan, kun valkeakuulas tuotti yhden (1!) hedelmän. Lisäksi luumu- ja kirsikkapuumme tuottivat jo pienen sadon. Vuodelle 2023 on siis toivottavasti luvassa hieman isompaa satoa – ehkä uskaliaasti jopa kaksi omenaa.
Viljelysten lisäksi omavaraisuutta edistämään hankimme elokuussa 2022 neljä kanaa ja yhden kukon. Kukko jouduttiin laittaa vaihtoon marraskuussa, koska se kävi aggressiiviseksi lapsia kohtaan ja itsekin sain yhden haavan erään ruokintahetken aikana. Nyt meillä on uusi kukko ja tipuja tulossa hautomakoneessa. Tipujen ”laskettu aika” on 8.2.2023, joten elämme jänniä aikoja. Kesällä/syksyllä 2023 on tarkoitus rakentaa pysyvä ympärivuotinen kanala. Siitäkin lisää myöhemmin.
Varsinaista vuosisuunnitelmaa viljelyiden suhteen minulla ei ole, vaikka etenen aika loogisesti esikasvatus- ja suorakylvöaikataulujen mukaan. Vuoden 2023 tavoite on päästä omavaraiseksi valkosipulin, chilin ja kananmunien suhteen. Kiva bonus olisi jos purjo sekä puna- ja keltasipulit toisivat hyvän sadon. Lisäksi megalomaanista tomaattisatoa toivon ja sen säilöminen olisi harras toive. Kesällä tuoreena syötävien vihannesten, juureksien, marjojen ja hedelmien suhteen olen toiveikas.
Kerron enemmän arkipäiväisestä menosta Instagramissa nimimerkillä krutbackenin_riikka.
Helmikuun puuhat ja esikasvatuksen logiikka
Helmikuussa esikasvatus jatkuu vahvasti. Multaan kasvivalon alle ovat menossa ainakin purjot ja basilika. Koska viime vuonna purjon viljely meni lievästi sanottuna vihkoon, joudun miettimään, miten tänä vuonna pelaisin purjopelin vähän tuottoisammin. Pidän ajatuksesta, että pakkasessa on purjosilppua keittoja varten, joten tällä kertaa onnistuminen olisi toivottavaa.
Kasvimaan muokkaus jatkuu lähinnä pahvin levittelyllä ja kompostijätteen kärräämisenä uusiin kohopenkkeihin. Helmikuussa joudun myös jo varmasti piirtämään karttaa kasvimaasta, ja mitä tulee mihinkin kohtaan. Maa-artisokat ovat jo lavakauluksessa ja vuoden valkosipulit sipulipenkissä. Kaiken muun pitää löytää paikkansa ja tilaa onneksi on – tai ainakin nyt vielä siltä tuntuu.
Varsinainen esikasvatus on mielenkiintoinen, vaikkakin kaoottinen projekti. Keväällä pienet purkit ja isommat ”tarjottimet” pienine multaklöntteineen valloittavat valoisan puolen talosta. Joka pöydällä on purkkeja. Ikkunalaudat ovat täynnä. Ruokapöydällä joudutaan syömään pienemmällä pinta-alalla, koska rakkaat pikku taimet tarvitsevat tasoa ja paikan lähempänä valoa. Kasvilamppuja palaa ja feng suit ovat tiessään. Se on kuitenkin ihanaa aikaa. Joskus tuntuu, että saattaisi olla helpompaa ja halvempaa ostaa taimet ulos istuttamisen yhteydessä.
Esikasvatuksen vaihtoehtoiskustannukset voi määritellä monella tapaa. Paljon maksaa oma työ, siemenet, multa, komposti, valon käyttö, talon tilojen käyttö, perheen hermot ja kaikki muu? Se on jokaisen itse määriteltävissä, vaikka kaupasta ostettujen tarvikkeiden arvon määrittelee markkinat. Se, paljon haluaa käyttää aikaa ja rahaa, on jokaisen oman arvotuksen mukaista. Se, mistä itse pidän esikasvatuksessa (omavaraisuus mielessä pitäen), on että pystyn tekemään sitä parhaimmassa tapauksessa itse kerätyillä siemenillä, ilman riskiä joutua jäämään niistä paitsi tai olemaan alttiina hinnannousuille. Tänä vuonna itselläni on käytössä paljon viime vuonna ostettuja ja itse keräämiäni siemeniä, joten varsinaisiin siemenostoksiin ei tänä vuonna uppoa paljon rahaa. Ostin vuodenvaihteessa soil blockerin, johon toki tuhlaantui merkittävä määrä rahaa, mutta näen sen investointina tuleviksi vuosiksi. Soil blockerilla pyrin välttämään valtavaa purkkimerta, vaikka uskon sellaisessa pian uivani joka tapauksessa. Lisäksi omien multa- ja kompostisekoitusten tekeminen vähentää toivon mukaan multakustannuksia ja kasvattaa esikasvatuksen osalta omavaraisuutta. Soil blocker tukee tätä ajatusta. Jatkossa toivon, että valtaosa esikasvatuksesta toteutuu omien siemenien ja multasekoitusten sekä soil blockerin avulla. Se olisi merkittävästi lähempänä omavaraisuutta.
Suuntana omavaraisuus-sarja
Tämä blogipostaus on osa Suuntana omavaraisuus-yhteisön julkaisuja ja kuuluu siis osaksi Suuntana omavaraisuus-sarjaani. Yhteisöön kuuluu muitakin omavaraisuutta tavoittelevia bloggaajia, jotka asuvat eri kasvuvyöhykkeillä. Helmikuun teemana on ollut esikasvatus ja erityisesti sen taloudelliset näkökulmat. Tässä alla linkki muiden helmikuun Suuntana omavaraisuus-julkaisuihin:
Kasvuvyöhyke 1
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2023/
Apilankukka https://apilankukka.fi/esikasvatus-ja-raha/
Krutbacken https://www.krutbacken.fi/puutarhasuunnitelmia-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2023/
Kasvuvyöhyke 2
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2-esikasvatukset.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/02/mita-kannattaa-esikasvattaa.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-14-esikasvatuksen.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-2/
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kannattavuuden-kamala-maailima
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/02/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-2.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/02/omavaraistelun-taloudellinen-aspekti.html
Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17184
Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/02/esikasvatukset-mita-kannattaa-kasvattaa.html
Torpan tyttö https://torpantytto.com/2023/02/06/7722/
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/02/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/02/06/helmikuu-23-esikasvatukset/
Suuntana omavaraisuus-yhteisöä pyörittävät Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi).
[…] Kasvuvyöhyke 1Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2023/Apilankukka https://apilankukka.fi/esikasvatus-ja-raha/Krutbacken https://www.krutbacken.fi/puutarhasuunnitelmia-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2023/ […]
Ihana saada sinut mukaan kirjoittamaan <3
Soil blocker on ollut unelmalistallani muutaman hetken ja mielelläni kuulisin sen käytöstä kokemuksia. Tällä hetkellä meillä mennään vanhoilla muoviruukuilla, niitä on kertynyt omasta takaa ja lisäksi niitä löytyi tuvaltamme (hankimme sen romuineen).
Nuorten omenapuiden sadon odottaminen on jännittävää aikaa. Meillä ensimmäinen hyvä satovuosi uusista omenoista päättyi siihen kun nuorimmaisemme keräsi omenat raakoina "kanojen ruoaksi", turha kai sanoakaan etteivät kanat piitanneet kivikovista omenoista 😀
Kiva olla mukana ja päästä paremmin sisään siihen, miten muut omavaraisuuden käsittävät ja millaista työtä sen eteen tekevät.
Soil blocker voisi olla oikein hyvä teema kevääksi. Nyt vasta paprikaa varten testailin sitä, eikä se ollut ihan niin helppoa kuin voisi ajatella. 😀 Mutta, kohta laitan lisää siemeniä esikylvöön, joten varmasti sen kanssa pääsee ”leikkimään” enemmänkin. Purkkimeren kanssa menen silti tässä ohessa.
Kyllä on kärsimättömälle vaikeaa odotella, että saisi kunnon sadon hedelmäpuista. Kateellisena katson vanhoja omenapuita ja itsellä on muutama risulta näyttävä keppi pystyssä. 😀 Kuulin yhdessä tapahtumassa, että vanhoja voi ostaa. Maksaa ”vain” noin 10,000€/kpl. Arvokkaita ovat siis. Näin voi ajatella sitten, kun omat puutkin vähän vanhempia.
Se on kyllä rastaiden lisäksi nuo lapset erotettava hedelmä- ja marjasadosta ja se on välillä vähän vaikeaa. Mä yritän nyt keväällä opettaa, mitä kanoille voi viedä ihan luonnosta, että jos selvitään sillä. Viime vuonna vietiin tyyliin oma aamupala ennen kuin ehti edes itse syödä.
Heipä hei Knutbackenilan väki ja terveiset Jovelasta! Miten upea kirjoitus ja voi miten tutulta kuulosti muuttonne Stadista maalle. Ihan melkein samoilla sanoilla voisin kuvailla omaa matkaamme, josta tänä vuonna tulee jo 10 vuotta! Onpa mukavaa kun tulit joukkoon mukaan. Arvaan jo nyt, että puuhianne tulee olemaan hauskaa seurata 🙂
Heippa hei sinnekin! Tulivat nämä kommentit läpi! 🙂 Kiitos, että kävit lukemassa meidän tarinaa! On iso muutos lähteä kaupungista ”maalle” ja joutua muokkaamaan ”state of mindiaan” uuteen suuntaan, mutta voi vitsi, onneksi tehtiin se.
-Riikka
Heipä hei Knutbackenilan väki ja terveiset Jovelasta! Miten upea kirjoitus ja voi miten tutulta kuulosti muuttonne Stadista maalle. Ihan melkein samoilla sanoilla voisin kuvailla omaa matkaamme, josta tänä vuonna tulee jo 10 vuotta! Onpa mukavaa kun tulit joukkoon mukaan. Arvaan jo nyt, että puuhianne tulee olemaan hauskaa seurata 🙂 Jostain syystä alusta väittää mun jo kommentoineen, eikä suostu lähettämään tätä, joten jos tulee nyt tuplana, syytetään alustaa 😀
Heipä hei Krutbackenilan väki ja terveiset Jovelasta! Miten upea kirjoitus ja voi miten tutulta kuulosti muuttonne Stadista maalle. Ihan melkein samoilla sanoilla voisin kuvailla omaa matkaamme, josta tänä vuonna tulee jo 10 vuotta! Onpa mukavaa kun tulit joukkoon mukaan. Arvaan jo nyt, että puuhianne tulee olemaan hauskaa seurata 🙂
Ihanaa saada teidät mukaan blogisarjaan! Meilläkin oli omenasato samaa luokkaa, mutta ehkä tänä vuonna pitää henkisesti varautua syksyiseen omenahillo ja -kuivausrumbaan?
Kiitos, että luit ja kommentoit! 🙂 Olisi kyllä kiva ajatella, että nyt tulee vuoden omenasoseet, mutta suhtaudun vähän skeptisesti. 😀 Meillä oli täällä kaksi omenapuuta, parivuotiaita, kun muutimme, mutta ne olivat varjoisilla paikoilla. Siirsin ne viime vuonna tuonne aurinkoiselle puolelle. Ne ovat nyt siis kai viisivuotiaita, mutta eivät viime vuonna edes kukkineet, joten en vielä luota niidenkään tuottavan mitään. 😀 Joku päivä kuitenkin päästään huokailemaan ison omenasadon edessä.
[…] Krutbacken https://www.krutbacken.fi/puutarhasuunnitelmia-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2023/ […]
Olipa kiva lukea tekstiäsi ja kuulla millainen tilanne teillä on! Kiinnostuin heti teidän kasvimaasta ja sen aidoista, kun meillä ensi kesän/syksyn hommana olisi juuri kasvimaan rakentelu – ja aitaaminen, koska haluan syödä itse satoni enkä ruokkia kauriita ja peuroja.
Meidän tulevassa kodissa (puolison lapsuudenkoti eli tutut paikat + pystytty jotain juttuja jo aloitteleen) on muutamia vanhoja omenapuita joista ainakin yksi teki viime vuonna ihan hulluna hyviä omenia. Kaikki muut ei ehkä sitten ole kovin maukkaita, mutta kauniita toki! Yhden Rubinolan istutin viime syksynä ja lisäksi appi on muutama vuosi sitten istuttanut ainakin päärynäpuun, jonka ekaa satoa odotellaan edelleen. Mutta mulla on ihan valtava lista juurikin hedelmäpuista ja marjapensaista joita haluaisin päästä istuttaan! Enkä tietenkään malttaisi odottaa satoja…
Hei, mekin ostettiin tämä talo appivanhemmilta. Meillä anoppi oli etupihan suunnitellut ja koko ajan jotain kukkii, mutta mitään kasvimaata ei ollut. Ei marjapensaita, ei hedelmäpuita, paitsi pari varjoisassa paikassa olevaa omenapuun taimea. Aitaus on meillä ihan väliaikainen, koska mä siirtelen ja laajentelen kasvimaata. Kamala myllerrys käy joka vuosi ja siirtelen asioita ja kokeilen erilaisia metodeja. En siis vielä ole halunnut lopullista aitaa tehdä. Nyt olen mennyt K-Raudasta ostetulla 1,8m korkealla vihreällä verkkoaidalla, joka ainakin kesällä sulaa hyvin maisemaan ja pitää peurat ja kauriit ulkopuolella. Ei ole jäniksiäkään (vielä, kopkop) eksynyt aitojen sisälle. Talvet eivät kohtele tuollaisia verkkoaitoja hyvin ja mä olen kyllä ollut joka talvi pulassa isojen lumikuormien kanssa. Aidan vääntyvät ja kaatuilevat, että se on kyllä pakko pitää silmällä, miten ne pidetään pystyssä.
Päärynäpuu on meillä hankintalistalla. Meillä on omena- ja luumupuita runsaasti, ja yksi kirsikkapuu, mutta päärynä- ja yksi ylimääräinen kirsikkapuukin olisi kiva. Noissa puissa ja pensaissa on tylsintä just se odottelu. 😀 Raparperin istutin viime vuonna ja sen kanssa olen ollut kanssa malttamaton, koska raparperi-mansikkahillo on parasta.
Heipä hei ja tervetuloa mukaan! Oli kiinnostava lukea suunnitelmista ja uusista kokemuksista. Soil Blocker oli itselleni uusi tieto, pitääpä tutustua siihen paremmin. Se saattaisi sopia myös minulle koska tila on tosiaan aina kortilla ja helppous on aina houkutteleva myyntipuhe. Jos kouliminen helpottuu sen avulla niin I’m in! Kouliminen tahtoo olla itselleni usein se kompastuskivi hommassa.
Sivusto ilmoittaa että on tapahtunut kriittinen virhe. Jos tämä kommentti tulee kahdesti niin poista ihmeessä toinen.
Moikka! Kiitos paljon ja kiva olla mukana! Ensinnäkin, ikävä bugi tämä ”critical error”! Olen tänään pähkäillyt sen kanssa ja uskoisin sen olevan nyt hoidossa. Toivotaan ainakin! 😀
Soil blocker on tässä työkaluna ollut, mutta en ole vielä ihan satavarma, mikä on päälimmäisin tunnen sen kanssa. Varmasti käyttö ja oppiminen sen kanssa kylvöhommissa kehittyy koko ajan, koska ainakaan alku ei ollut ihan niin ruusuista kuin olin ajatellut. 😀 Mutta ehkäpä kirjoitan siitä arvostelujutun kevään aikana.
Hei vaan ja tervetuloa joukkoon kirjavaan!
Terkuin Marketta Rakkautta ja maan antimia blogista!
Hei, Kiitos vain, ja kiva tulla jengiin! 🙂
Ihanalta kuulostaa kaikki suunnitelmat. Oma unelmani olisi ihan jättisuuri hyötykasvitarha, mutta valitettavasti oma taajama-alueen tontti ei siihen taivu. Toisaalta työkin vie aivan liikaa aikaa… Omat esikasvatusmäärät ovat vaan vuosi vuodelta kasvaneet, mutta laskeskelin viime vuonna, että pelkästään tomaatin taimet ostettuina olisivat tehneet useita satoja euroja. Kuitenkin siemenkustannus kaikkinensa oli vain muutaman kympin luokkaa. Esikasvatukseen ei paljon multaa kulu, kun kylvää hajakylvönä, josta koulii astioihin ja taimiastiatkin ovat entisiä muovipotteja sekä isommille taimille maitotölkkejä. Esikasvatukseen käytän taimimultaa, jota menee yksi iso säkki ja sen jälkeen koulin tavalliseen puutarhamultaan. Eli mullan kustannus ehkä max. 20 €. Meillä tomaatteja on parina viime vuotena kasvatettu niin paljon, että päästään talven yli itse kasvatetuilla ja purkitetuilla sekä kuivatuilla. Tomaatit onkin hauskaa kasvatettavaa, koska lajikkeita on valtavan paljon erilaisia.