Loppusyksy saattaa tuntua intohimoisestakin puutarhurista ajankohdalle, jolloin lepo on ansaittu ja näinhän se on. Mutta, silloin on myös hyvä tehdä syyskylvöjä. Mikäli vain jaksaa, voi syyskylvöjä tekemällä ansaita hyvää kasvuaikaa ja pelata itselleen paremmat lähtökohdat uuteen kasvukauteen keväällä. Pitää vain tietää mitä ja milloin istuttaa.
Omalta kohdalta syyskylvöjen määrä on tänä vuonna ollut edellisiä vuosia selvästi kovemmalla tasolla. Olen kahteen eri otteeseen istutellut talven kestäviä lajikkeita toiveena, että keväällä olisi vauhdikkaampi alku ja satoisampi kasvukausi. Olen lisäksi osittain hyvin kokeilevalla kannalla, koska en ole ollut mikään intohimoinen syyspuutarhuri. Olen yleensä kärsinyt siitä kuuluisasta puutarhurin väsähdyksestä, jossa en jaksa enää välittää, mitä kasvimaalla tapahtuu lokakuusta-maaliskuulle. Tänä vuonna nostin pelin henkeä vähän korkeammalle.
Olen tehnyt molemmista istutuskerroista videot Youtube -kanavalleni ja linkitän ne tähän alle. Teen tästä kuitenkin tekstiversion, jos joku kokee sen antoisammaksi muodoksi nauttia aiheen käsittelystä.
Syyskylvöjen perusidea
Syyskylvöt tehdään nimensä mukaan syksyllä – vastoin yleistä käsitystä, että kylvökausi olisi vain keväällä. Kaikki lajit eivät tietenkään kestä syksyllä istuttamista. Itse asiassa on varsin vähän lajeja, jotka ylipäätään soveltuvat syyskylvämiseen (listaa alempana), mutta joukossa on tärkeitä kasveja.
Olen lukenut paljon syyskylvöistä, mutta koska asumme Suomessa, ei monet ohjeet päde meillä. Monessa kansainvälisessä ohjeessa suositellaan mm. punajuuren syyskylvöjä, mutta eipä se taida oikein Suomen -20C pakkasista tykkäillä. Joten, itse lähdin tänä vuonna uskaliaasti, mutta kuitenkin sopivan varovasti liikkeelle – siis lähinnä back up-planin kanssa, joten jos jotain käy, voin istuttaa lajit uudelleen kevään aikana.
Jotain vanhaa, paljon uutta
Syyskylvöt alkoivat lokakuussa tutulla rutiinilla, eli valkosipulien ja sipulikukkien istuttamisella. Siinä vaiheessa lämpötilat olivat laskeneet, mutta satunnaisia hallaöitä lukuunottamatta näköpiirissä ei ollut talven saapumista. Uskalsin silti laittaa valkosipulit sekä tulppaanit ja narsissit maahan. Nyt marraskuun puolivälin jälkeen voin todeta, että olisin voinut odottaa istutuksessa, mutta rutiineihini on kuulunut nämä vuodet täällä asuessani, että istutan ne lokakuun alkupuolella ja näin tein tänä vuonnakin.
Vuonna 2023 kylvetut valkosipulit ja tulppaanit kokivat ikävän kohtalon. Valkosipulien karsimisesta vastasivat omat kanani, jotka viettivät sipulipenkissä aikaa kylpiessään, eli toisin sanottuna repien valkosipulit ylös maasta. Sain pienen sadon, mutta aika onnettoman istutusmäärään verrattuna. Tulppaanit söi peura tai kauris, koska olin niin naiivi (kaiken kokemani jälkeen), että ajattelin kukkapenkin, joka on viisi metriä talosta, olevan suojattu. Ei ollut.
Tänä vuonna valkosipulit istutettiin kasvimaan aitojen sisäpuolelle, minkä pitäisi estää vuoden 2023 kohtalon. Maahan meni 127 valkosipulin kynttä: 43 (omaa) germidouria ja 84 kappaletta alexandraa, jotka ostin rekon kautta.
Tulppaanit istutettiin myös pääasiassa kasvimaalle. Yhteensä 320 tulppaaninsipulia päätyi valkosipulien kanssa samaan penkkiin. Mukana oli kuutta eri lajiketta (beachberry, akebono, salmon impression, wyndham, dreamer ja gudoshnik double). Talon etupenkkiin uskalsin laittaa parikymmentä tulppaania, vaikka epäilemättä peura/kauris uskaltaa kyllä houkuteltuna tulla ne niinkin läheltä hakemaan. Narsisseja uskalsin istuttaa etupihan kukkapenkkiin ja metsänreunaan, koska ne eivät kyseisille mutustajille kelpaa. Tavoite on lisätä narsissien määrää vuosittain toivoen, että ne jaksavat useamman vuoden ilahduttaa uudestaan ja uudestaan.
Toinen syyskylvövaihe sijoittui aikaan hieman ennen selvää pakkasjaksoa, mikä on ollut näköpiirissä vasta marraskuun puolivälin-loppuvaiheen aikana. Sääennuste on muuttunut jatkuvasti ja on ollut hieman vaikeaa vetää johtopäätöksiä täydellisestä istutusajankohdasta, mutta 17.11.2024 otin siemenpussit esille ja päätin, että nyt se ajankohta on tässä. Se olikin ihan hyvä valinta, koska kaksi päivää myöhemmin iski lumimyräkät päälle pakkasineen.
Vuonna 2024 loppusyksyn kylvöissä päätin kokeilla porkkanaa ja tilliä sekä kukista kehäkukkaa ja unikoita. Porkkanalajike oli nimeltänsä Nantes, joka on varhaislajike. En ole siis aivan varma, miten se soveltuu syyskylvöihin, mutta enpä ole kuullut porkkanalajikkeesta, joka ei soveltuisi. Muut siemenet olivat itse keräämiäni. Olen kirjoittanut siementen keräämisen tärkeydestä täällä.
Syyskylvöihin soveltuvat lajit ja hyödyt
Syyskylvöissä on monia etuja. Joidenkin lajien, kuten talvivalkosipuleiden kohdalla kylvöajankohdalla on oikeasti väliä. Samoin kesäiset lajit eivät välttämättä kestä talven taakkaa, vaan ne on kylvettävä jämptisti tiettyyn aikaan loppukeväästä. On myös otettava huomioon Suomen talvi, mikä ei ole mikään vitsi. Monen muun maan (kuten Britit) talvi ei ole ollenkaan sama asia kuin Suomen talvi. Ne lajit, jotka kuitenkin kestävät Suomen talven ovat (ainakin):
- sipulit
- tilli
- porkkana
- palsternakka
- unikko
- kehäkukka
Syyskylvöjen hyödyt:
- lisäaikaa kasvulle
- vähemmän tuholaisia
- kestävyyden lisääminen
- ajansäästäminen keväältä
