Tämä kirjoitus on osa Suuntana omavaraisuus-sarjaa. Jutun lopussa löytyy muiden omavaraistelijoiden jutut liittyen helmikuun aiheeseen, joka koskee erilaisia omavaraisuusniksejä. Lue siis juttusarjan omavaraistelijoiden vinkit luettuasi tämän jutun.
Itse käsittelen tätä aihetta vähän eri tavalla, eli tarkastellen mitä omavaraisuustavoite on minulle opettanut. Tässä lista opeistani.
Omavaraisuus on ikuisuusprojekti
Sataprosenttinen omavaraisuus ei taida olla mahdollista kovinkaan monelle, eikä kovin moni sitä edes halua. Sukeltaminen sähköttömään ja tekniikkavapaaseen elämään, jossa omat lusikat vuollaan vanhoilla veitsillä ja vaatteet valmistetaan kehräämällä oman lampaan villoista, voi kuulostaa romanttisen ihanalle, mutta harvempi voi tai haluaa sitä – ainakaan ihan pääasiallisesti. Omavaraisuuteen on hyvä sukeltaa pintaa pitkin, koska siinäkin on tasoja, joista löytää itselleen sen, missä on mukava olla.
Tavoite motivoi
On hyvä kirjata ylös itselleen niin sanottu omavaraisuustavoite. Se voi olla ihan pään sisälläkin tsemppaamassa. Itsellä on niin sanottu iso tavoite, joka on olla mahdollisimman omavarainen. En ole määritellyt kuinka monta kiloa perunaa pitäisi olla, tai kuinka monta omenaa tarvitsen. Ajattelen, että jos joskus pääsen sinne asti, että saan runsaasti tuotteita varastoon, voin alkaa myös laskea sitä, mitä tarvitsisin. Asetan kuitenkin pienempiä vuosikohtaisia tavoitteita, koska haluan kokeilla, mikä meillä toimii. Viimeisimmistä tavoitteista puhuinkin viime kuukauden postauksessa, jossa pohdin vuoden 2024 suunnitelmia, toiveita ja tavoitteita.
Löydä omat vahvuutesi ja resurssit, jotka haluat käyttöösi
Omat vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja resurssit, jotka ovat käytössä, on hyvä miettiä ja todeta ääneen. Ei kannata ehkä ottaa kanoja, jos linnut eivät kiinnosta tai ei ole aikaa hoitaa niitä. Siinä tapauksessa on hyvä käyttää oma innostus ja aika johonkin muuhun. On hyvä kysyä, mitä haluat oppia, mitkä tilat sinulla on käytössäsi, miten paljon voit laittaa aikaa tavoitteidesi eteen ja muut tärkeät kysymykset auttavat hahmottamaan tietä sinne, minne haluat mennä.
Samanhenkinen porukka auttaa jaksamaan
Omavaraistelijat ovat omanlaista porukkaa – hyvässä ja pahassa – mutta, omavaraisuus on jokaiselle omanlainen juttu, eli kaikki eivät halua samaa, ja he toimivat eri tavalla. Kuitenkin se, mitä itse olen havainnoinut omavaraistelijoissa, on se, että he ovat hyvin toimelijaita ja kiinnostuneita oppimaan uutta. Yhdessä tieto leviää ja toisista saa voimavaroja ja inspiraatiota omaan tekemiseen. Tämä Suuntana omavaraisuus-blogiyhteisö on hyvä esimerkki siitä. ”Pidä toinen omavaraistelija lähellä” on hyvä vinkki.
Pidä tavoitteet yksinkertaisina, panosta helppouteen
Kesä tulee joka vuosi – tai ainakin niin sopii toivoa. Se saattaa tarkoittaa aika isoja ponnistuksia riippuen siitä, millaisia tavoitteita on itselleen asettanut. Itse olen ”räiskinyt” ympäri siemenkartan joka laitaa ja pistellyt tulemaan yhden jos toisenlaista vihannesta ja kasvista, vaikka en ole tiennyt, miten niitä kasvattaa ja hyödyntää. Olenpahan kasvattanut sellaisiakin vihanneksia – ja marjoja – joista en edes tykkää. Ne ovat aina vieneet tilaa kasvimaaltani sekä kuluttaneet rahaani ja aikaani. Omiin omavaraisuus- ja varautumisperiaatteisiini kuuluu, että säilön vain sellaista, mitä söisin ja käyttäisin muutenkin, ja josta on eniten hyötyä mahdollisimman vähällä vaivalla. Niinpä isot massat kurpitsaa, perunaa ja sipulia tulevat olemaan omassa keskiössä tästä eteenpäin. Ne ovat helppoja ja satoisia sekä säilyvät pitkään ja maistuvat perheellemme sekä eläimille, eli ne ovat täydellisiä. Kananmunat pidän myös helppoina tuottaa ja ovat tärkein asia, mitä meidän oma piha tuottaa.
Kaikesta huolimatta – pidä hauskaa ja löydä oma juttusi
Oikeasti, ei oteta tätä ihan liian vakavasti, koska prosessi on prosessi ja se on hyvä sellaisenaan. Tulee onnistumisia, elämyksiä, pettymyksiä, epäonnea, oppia ja sitä kuuluisaa v*tutusta, mutta kaikesta selviää. Joka vuosi olen kulkenut satokaudesta talveen uusien oppien ja ideoiden kanssa, ja joka vuosi odotan uutta vuotta matkalla kohti elämää, jossa me ollaan mahdollisimman omavaraisia just sellaisella tasolla kuin halutaan olla juuri silloin.
Suuntana omavaraisuus-blogit helmikuussa 2024
Tämä blogipostaus on osa Suuntana omavaraisuus-yhteisön julkaisuja ja kuuluu siis osaksi Suuntana omavaraisuus-sarjaani. Yhteisöön kuuluu muitakin omavaraisuutta tavoittelevia bloggaajia, jotka asuvat eri kasvuvyöhykkeillä. Suuntana omavaraisuus-yhteisöä pyörittävät Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi).
Kasvuvyöhyke 1
Kakskulma https://kakskulma.com/tavoitteena-taloudellinen-riippumattomuus?
Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-nikseja-ja-kuulumisia
Apilan kukka https://apilankukka.fi/umpiointi/
Kasvuvyöhyke 2
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html
Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-yhteiskirjoitus-2.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/02/mita-loytyy.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/02/toimiva-komposti-varmistaa-sadon.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-helmikuu.html
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-2/
Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18117
Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/02/helmikuun-yhteispostaus.html
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-2-niksit.html
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelon-kiintopisteet
Purolan kyläkoulu https://purolankylakoulu1933.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-omavaraisuus-blogeissa.html
Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/02/vinkkeja-omavaraisempaan-elamaan.html
Kasvuvyöhyke 4
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-niksi-omavarisuuteen
Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisempaa-elamaa/
Kasvuvyöhyke 6
Farm escape https://farmescape.fi/omavaraisempi-elama-riippumattomuus-ja-vapaus
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/02/04/helmikuu-2024-pienet-teot/
Erittäin hyvä vinkki pysytellä vain niissä tuotteissa jotka itseä kiinnostaa ja joita osaa käyttää. Omien voimavarojen tuhlaaminen johonkin josta ei edes niin kamalasti välitä ei luultavasti ole kovin järkevää.
Komppaan edellistä kommentoijaa! Vuosikymmenten kokemus on saman osoittanut. Yritä viljellä sitä, mitä syöt. Samoin säilöä. Olen esimerkiksi yrittänyt pitää itseni aisoissa säilönnän suhteen. Rakastan säilöä kaikenlaista. Mutta olen huomannut, että ei kannata täyttää kellaria erikoisilla hilloilla, kun ne jää syömättä.
Olipas kiva näkökulma! Ja tuo on musta todella oleellista että miettii että mitkä on ne omat kiinnostuksenkohteet. Meillä välillä puoliso ehkä vähän naureskelee mun touhuille ja innolle – ja sitten kuitenkin osallistuu tähän projektiin niin että metsästää käytännössä kaiken lihan mitä me kulutetaan. Mua se ei kiinnosta pätkääkään, hän ei ehkä ole kovin kiinnostunut vaikkapa mun tomaattilajikkeistani, mut just se tasapaino siinä että molemmat tekee sitä mistä on itse kiinnostunut!
Todella hyvin kirjoitettu ja samaistun kyllä paljon pohdintaasi. Sataprosenttinen omavaraisuus ei taida olla mahdollista kovinkaan monelle eikä edes se tavoitekaan välttämättä.
Omien kiinnostuksen ja jaksamisen mukaan <3
Hauskan pitämisestä olen aivan samaa mieltä. Ja aina kannattaa olla omavaraisempi herkuista, esimerkiksi marjoista. Homma on kaikille hauskempaa kun omalta pihalta löytyy vähän jokaiselle jotain ekstrahyvää 🙂
Olen tavallaan samaa mieltä kanssasi, mutta minulla on ongelmana, että en ole kummoinenkaan kokki. Tykkään kasvattamisesta, siitä touhusta itsessään. Haasteista, kun saa jonkun uuden tai harvinaisen kasvamaan ja onnistumaan. Siksi olisi niin valtavan ihanaa, että olisi joku apuri, joka sitten joko säilöisi tai tekisi ruuan uudesta kasviksesta. Nyt laitoin uudelleen latva-artisokkia ja aion ne itse myös säilöä…. viimeksi säilöminen jäi, ja jouduin laittamaan herkut lopulta kompostiin. Nyt olen jo hakenut ohjeita, joten eiköhän se tästä.
Minulle omavaraisuus on myös sitä, että pystyn itse tekemään juttuja, toteuttamaan visioita pihalla, metsässä ja mökissä. Erehdysten ja epäonnistumisien kautta tietysti.
Jokaisella omavaraistelu on ihan omannäköistä ja onneksi muiden näkemyksiä pääsee kurkkimaan blogien kautta. Yksi tärkeimmistä opeista itselläkin on ollut, että kannattaa kasvattaa vain sitä mitä syö. Vuosikausia kylvin ensimmäisten joukossa keväällä aina retiisiä, vaikkei sitä kukaan meillä syö!! Nyt on menty muutamia vuosia ilman, mutta uskon, että jostain löytyy varmasti vielä jokin vanha siemenpussi.
Hyvä kirjoitus, jotenkin ihanan armollinen omavaraistelua kohtaan. Kaikenlainen dogmaattisuus on niin luotaantyöntävää, joten on kiva, että tässä porukassa tunnistetaan ja hyväksytään se, että jokaisen omavaraistelu näyttää erilaiselta.